Eräs kokemus kiinalaisesta sairaalasta

(Tämä postaus on jatkoa edelliselle tekstilleni: "Vesi vanhin voitehista? Testissä kiinalainen lääketiede!")

Viime jaksossa tapahtunutta:
Päädyin siis sairaalaan kiireellisenä tapauksena kiinalaiseen sairaalaan kaikista neuvoista ja lääkityksestä huolimatta. Yrttivalmisteista (=kiinalaisista lääkkeistä), kuumasta vedestä ja parasetamolista ei sitten kuitenkaan ollut apua.

Torstai-aamuna soitin ystävälleni ja ilmoitin, että nyt on kyllä pakko päästä käymään jossain terveyskeskuksessa, maksoi mitä maksoi. Edeltävänä yönä kaikki oireet olivat pahentuneet jo niin vaikeiksi, etten saanut kunnolla henkeä ja jouduin nukkumaan hengitysmaskin kanssa ne kaikki kolme tuntia jotka pystyin nukkumaan. Lisäksi oireisiin kuului jo oksentelua, huimausta ja yleistä pahoinvointia. Muutaman parasetamolin voimin pääsin jotenkuten sängystä ylös ja bussiin jotta pääsin sovittuun tapaamispaikkaan.

Ei mennyt kovinkaan kauaa kun odotellessani tuuperruin tuoliin, en saanut lähes ollenkaan enää henkeä. Kipu keuhkojen yläosassa ja kurkussa oli mieletön. Ilma tuntui raastavan joka ikisellä hengenvedolla. Ystävälläni tai kenelläkään muullakaan ei ollut minkäänlaista osaamista tilanteen suhteen, vaan sain kuunnella kiinaksi noin kymmenen minuuttia vääntöä siitä, että mihin sairaalaan minut pitäisi viedä ja millä. Onneksi kuitenkin itsellä on ensiaputaitoja sen verran, että pärjäsin tässä tilanteessa kovinkin hyvin ja käännyin makaamaan kyljelleni ja hengittelin paperikuppiin sen verran mitä vain pystyin. Luojan kiitos en menettänyt tajuntaani, vaikka tuntui siltä että sekin kävi todella lähellä kun näkö alkoi sumentua.

Olin sen verran kipuinen, ettei puheestani enää oikeastaan saanut enää kunnolla selvää (puhuminen sattui niin paljon) etten, olin todella kiitollinen siitä, että joku muu hoiti minut sairaalaan ja ennen kaikkea hoiti sen kaiken säätämisen kiinaksi. Kielitaitoni ovat suhteellisen rajoittuneet tällä osaamisalueella.

Ensimmäinen sairaala ei voinut ottaa minua vastaan, sillä sairaalassa ei ollut lainkaan röntgen-laitetta. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, on tuberkuloosin riski melko korkea täällä, ja sitä seulotaan verinäyttein ja röntgenin. Kaikki yskäoireiset potilaat käytetään röntgenissä tämän riskin vuoksi.
Olin hyvin yllättynyt siitä kuinka nopeasti sain apua sairaalassa. Olen lukenut ja kuullut kauhutarinoita siitä kuinka ambulanssi on hitaampi kuin taksi (osottautui todeksi tälläkin kertaa) ja kuinka pitkät jonot kiinalaisissa sairaaloissa on. Rekisteröinti sairaalaan sujui todella nopeasti (kuva passista riitti), (ehkä siksi että olin todella kärsivän näköinen enkä pysynyt enää pystyssä) ja hyvin nopeasti päivystysmaksun (28 yuania) maksamisen jälkeen istuinkin jo päivystyshuoneessa pyörätuolissa happinaamarissa.

En ole varmaan hetkeen kokenut mitään yhtä helpottavaa fiilistä kuin se, että kaikki olettamukseni ja kuulemani kauhutarinani kiinalaisesta sairaalasta osottautuivat vääriksi. En ole koskaan joutunut ulkomailla sairaalaan, joten jännitys tässä tilanteessa oli kuitenkin sievoinen. Eikä ole muuten kauaakaan siitä (kolmisen vuotta), kun Kiinassa kiellettiin tupakoiminen sairaalassa. Ehkä tämäkin on omiaan jo kertomaan siitä, millaiset odotukset minulla oli kiinalaisista sairaaloista. Tietysti tilanne kalliimmissa länsimaalaisissa sairaaloissa on ollut toinen jo aikoja sitten.

En ole ollut aiemmin juurikaan tietoinen siitä miten kiinalainen sairaala toimii, mutta tosiaan kaikki kokeet ja lääkärikonsultaatiot tulee maksaa etukäteen. Päivystävä lääkäri laati minulle maksukuitin kokeista jotka tuli suorittaa, ennenkö konsultointia voitiin tehdä. Myös kaikki tarvittavat välineet piti maksaa etukäteen. Jouduin siis myös maksamaan happinaamarini heti sen jälkeen kun se oli minulle laitettu. Ystäväni pääsivät siis juoksemaan maksuluukulla kun itse makasin paikallaan happinaamarissa. Olin varannut käteistä mukaan tuhat yuania, sillä en yhtään tiennyt paljonko tälle käynnille tarvitaan. Kaksisataa kuulemma riittää normaaliin konsultaatioon ja lääkkeisiin jos ei ole mitään vakavempaa. Niin, ja siis todellakin paikanpäälle pitää tuoda käteistä. Sairaalassa oli kuitenkin pankkiautomaatti.

Mitenkään erityisen kallista tämä hoito ei ollut, ja tosiaan en tiedä mitään kiinalaisten länsimaalaisten sairaaloiden hintatasosta muuta kuin sen, että se on kallista. Tässä seuraavassa maksuerittelyssä en ole sisällyttänyt sisäänkirjoittautumismaksua (¥28, ~3.63€) tähän erittelyyn, kun sitä ei näissä kuiteissa ole.

1) Tutkimusmaksu ¥80 sisältää:

Hoitomaksu ¥9

DR, CR kuvaus (röntgen) ¥90

C-reaktiivinen proteiini (maahantuotu) ¥30

Happi ¥3

Happinaamari ja letku (pieni koko) ¥52.80 

Optinen kuivafilmi (röntgenkuvat) x2 ¥58.08

2) Laboratoriomaksut ¥50 + Materiaali- ja tarvikemaksu ¥145.55 sisältävät:

Koko verenkuvan analyysi (viisi luokitusta) ¥20

Veren otto suonesta ¥6

Veren imeminen suonesta ¥1.56

Kertakäyttöinen hengitysmaski ¥33

Yhteensä tutkimukset: ¥284.44

  

3) Kolmannen tason sairaalamaksu ¥70

4) Lääkkeet:

Länsimaiset lääkkeet: Kefaleksiini (antibiootti) ja parasetamoli ¥48.55

Kiinalaiset lääkkeet: Yskänlääke ja kurkkua desinfioiva yrttivalmiste ¥75.80

Yhteensä: ¥124.35

 Koko hoito: ¥478.79

Euroissa nykyisellä kurssilla 62.14€
(1 CNY = 0.129802 EUR/ 1 EUR = 7.70407 CNY)

Eli mikään vararikkoon vievä kokemus tämä ei onneksi ollut ja hoito oli yllättävän tehokasta. Näytteiden otto oli hyvin steriiliä ja kivutonta, eikä eronnut mitenkään muuten Suomen käytännöistä kuin, että näytealueelle hierottiin varsin mielenkiintoiselta tuoksuvaa kiinalaista desinfiointiainetta. Lisäksi tuubiin kerätty veri lykättiin kärryyn kallelleen hyytymään ilman sen kummempia toimia. Siinä vaiheessa olin kuitenkin niin pöpperöissä väsymyksestä ja lisähapesta, etten alkanut kyseenalaistamaan mitään tässä vaiheessa.

Olen kerran ollut Kiinassa keuhkojen röntgen-kuvissa maahantulotarkastuksen yhteydessä, jotka tuttuun ja "turvalliseen" tapaan otettiin tietysti ilman mitään ylimääräisiä suojia. Tämä ei kuulemma ole mitenkään haitallista, ihan nopeasti vain otetaan pari kuvaa, niin ei siinä mitään terveydellisiä haittoja ehdi tulemaan. No, en tästäkään jaksanut alkaa mitään sanomaan, hyvä kun pysyin edes itse pystyssä tässä vaiheessa.

Kokeiden jälkeen sain lääkäriltä melko nopeasti lausunnon, että kyse on bakteeriperäisestä ylähengitystieinfektiosta. Onneksi ei ollut mitään sen vakavampaa, vaikka kerkesin itsekin ehkä hieman säikähtää. Pääsin saman päivän aikana lepoajan jälkeen kotiin.

Kivoina tuliaisina sairaalasta sain tietysti pitää kaiken mistä olin maksanutkin. Mukaani pakattiin siis molemmat keuhkoista otetut röntgen-kuvani ja happinaamari letkuineen, sekä lääkkeet. Lääkärin suosituksesta nukuin myös happinaamarin (ja vesipullon) kera loppupäivän, jotta kostea ilma pääsee tehokkaammin vaihtumaan kurkussa ja hengitysteissä.

Kaiken kaikkiaan kokemus kiinalaisesta sairaalasta oli positiivinen. Kielitaidottomana asiointi olisi ollut todella vaikeaa. Oma taitoni olisi riittänyt ehkä kertomaan perusoireista ja olosta, mutta siinä vaiheessa kun alettiin kyselemään että oletko tehnyt sitä tai tuota tai onko teillä Suomessa näitä ja noita sairauksia (mm. malaria), oli kielitaitoni liian heikko. Turisteille ja muille kielitaidottomille suosittelen ehdottomasti länsimaista sairaalaa (joita on keskustassa runsaasti) tai sitten jonkun kielisovelluksen käyttämistä kiinalaisessa sairaalassa, esim baidu translate on hyvä. Jos on joku kiinalainen ystävä edes puhelinyhteyden päässä joka voi toimia tulkkina tälläisissä tilanteissa, niin vielä parempi.

En siis ainakaan oman kokemukseni jälkeen voi mitään pahaa tai kammottavaa sanoa kiinalaisesta sairaanhoidosta. Toivottavasti kuitenkaan ei kenenkään muun tarvitse tätä testata :)

 

Tuliaiset ja uudet kodin sisustuselementit 8)